Esi-isät afrikkalaisissa yhteisöissä

Esi-isien merkitys

Esihistoriallisena aikana eli ennen kirjallisten lähteiden yleistymistä suuressa osassa Afrikkaa elettiin pienissä yhteisöissä. Niissä ei tunnettu hallitsijoita tai periytyvää arvoasemaa ja ne muistuttivat suuresti monia nykyisiä heimoyhteisöjä. Esihistoriallinen aika kesti suuressa osassa Afrikkaa varsin pitkään.

Afrikkalaisten löyhien yhteisöjen rakenne on perinteisesti ollut usein patriarkaalinen eli miesten johtama, ja vanhempia ihmisiä on kunnioitettu. Ihmiset on luokiteltu ikäryhmien mukaan ja valta on ollut usein vanhimmilla. Joissain yhteisöissä on ollut oma tärkeä roolinsa erilaisilla salaseuroilla, joiden toimintaan kuuluivat lukuisat rituaalit. Seuraa on saattanut  julkisesti edustaa naamioitunut hahmo, sillä salaista ei ole ollut seuran olemassaolo, vaan pelkästään vihkiytyneille kuuluva tieto. Naamioilla on myös ollut välittävä rooli ihmisten ja henkimaailman välillä. Sekä naisilla että miehillä on ollut omat salaseuransa.

Yhteisöjen hallinnon ja vallan jatkuvuus on perinteisesti taattu vetoamalla esi-isiin, joiden mielipiteitä on pitänyt kunnioittaa. Esi-isiltä myös on saatettu pyytää apua ja ohjausta, sillä heidän on ajateltu suojelevan yhteisöä. Yhteisöt on  käsitetty elävien ja kuolleiden yhteisöiksi, joissa osapuolet ovat riippuvaisia toisistaan. Esi-isien kunnioittaminen ja palvonta on perinteisesti ollut hyvin tärkeää lähes kaikissa afrikkalaisissa heimoyhteisöissä.